9. Ihminen lisää typen ja fosforin määrää ekosysteemissä

Tärkein oppimamme asia kappaleesta oli se, miten typpi ja fosfori kuormittavat vesistöjä. Typen ja fosforin kuormitus jaetaan hajakuormitukseksi ja pistekuormitukseksi. 

 

Hajakuormitusta ovat maatalouden aiheuttama kuormitus eli kun osa maataloudessa käytetyistä lannoitteista päätyy valumina ravinteiksi sisävesiin ja meriin; metsätalouden aiheuttama vesistöjen kuormitus eli metsänhoito, kuten ojitukset, muokkaukset, hakkuut ja lannoitukset, sekä ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueella vesistöihin; ilman kautta tuleva kaukokulkeutuma, joka on peräisin pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja haja-asutuksen jätevedet eli kun yli miljoona suomalaista asuu pysyvästi viemäriverkoston ulkopuolella, jätevettä voi joutua vesistöihin.

Pistekuormitukseksi sanotaan sellaisia päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikallistaa. Näitä pistekuormittajia ovat esimerkiksi jätevedenpuhdistamot, tehtaat, voimalat ja kalanviljelylaitokset. Näille päästöille voidaan asettaa tietyt raja-arvot, joten pistekuormitusta on helpompi valvoa kuin hajakuormitusta.

 

Kappaleen yksi keskeinen käsite on rehevöityminen. Se tarkoittaa ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, määrän lisääntyessä tapahtuvaa kasvien ja levien perustuotannon lisääntymistä. Rehevöitymisestä voi seurata hajottajien toiminnan vilkastuminen, joka saattaa johtaa happikatoon.  

Kirjan tehtävä 1 s.107 Järvien happitilanteen vertailu

 

Tehtävässä pitää vertailla kahden eri järven, Suvasveden ja Ruokoveden, hapen määrää vedessä elo- ja maaliskuussa. Mitä voit diagrammien perusteella kertoa järvistä?

- Suvasvedellä on elokuussa riittävästi happea sekä matalassa että syvässä vedessä. Maaliskuussa ihan järven pohjavesissä on hieman vähemmän happea kuin muulloin.

- Järvessä on vähän eliöitä, koska happi riittää hyvin orgaanisen aineksen hajotukseen. Suvasvesi on siis niukkaravinteinen. Se on myös huomattavasti syvempi järvi kuin Ruokovesi.

- Ruokoveden pintavesissä happea on riittävästi sekä elo- että maaliskuussa, mutta viidestä metristä syvemmälle mentäessä happi vähenee ja elokuussa 20:stä metristä syvemmällä happea ei ole melkein ollenkaan.

- Ruokoveden hapen vähäisyyden selittää se, että järvessä hajottajat kuluttavat pohjaveden hapen lähes kokonaan. Tämä tarkoittaa, että myös kuluttajia on paljon järvessä. Ruokovesi on siis runsasravinteinen, rehevöitynyt järvi.

 

Marika Rissanen ja Iira Väänänen