Tärkein
oppimamme asia kappaleesta oli se, miten typpi ja fosfori kuormittavat
vesistöjä. Typen ja fosforin kuormitus jaetaan hajakuormitukseksi ja pistekuormitukseksi.
Hajakuormitusta
ovat maatalouden aiheuttama kuormitus eli kun osa maataloudessa käytetyistä
lannoitteista päätyy valumina ravinteiksi sisävesiin ja meriin; metsätalouden
aiheuttama vesistöjen kuormitus eli metsänhoito, kuten ojitukset, muokkaukset,
hakkuut ja lannoitukset, sekä ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueella
vesistöihin; ilman kautta tuleva kaukokulkeutuma, joka on peräisin pääasiassa
fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja haja-asutuksen jätevedet eli kun
yli miljoona suomalaista asuu pysyvästi viemäriverkoston ulkopuolella, jätevettä
voi joutua vesistöihin.
Pistekuormitukseksi
sanotaan sellaisia päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikallistaa. Näitä
pistekuormittajia ovat esimerkiksi jätevedenpuhdistamot, tehtaat, voimalat ja
kalanviljelylaitokset. Näille päästöille voidaan asettaa tietyt raja-arvot,
joten pistekuormitusta on helpompi valvoa kuin hajakuormitusta.
Kappaleen
yksi keskeinen käsite on rehevöityminen. Se
tarkoittaa ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, määrän lisääntyessä
tapahtuvaa kasvien ja levien perustuotannon lisääntymistä. Rehevöitymisestä voi
seurata hajottajien toiminnan vilkastuminen, joka saattaa johtaa
happikatoon.
Kirjan
tehtävä 1 s.107 Järvien happitilanteen vertailu
Tehtävässä
pitää vertailla kahden eri järven, Suvasveden ja Ruokoveden, hapen määrää
vedessä elo- ja maaliskuussa. Mitä voit diagrammien perusteella kertoa
järvistä?
-
Suvasvedellä on elokuussa riittävästi happea sekä matalassa että syvässä
vedessä. Maaliskuussa ihan järven pohjavesissä on hieman vähemmän happea kuin
muulloin.
- Järvessä
on vähän eliöitä, koska happi riittää hyvin orgaanisen aineksen hajotukseen. Suvasvesi
on siis niukkaravinteinen. Se on myös huomattavasti syvempi järvi kuin
Ruokovesi.
- Ruokoveden
pintavesissä happea on riittävästi sekä elo- että maaliskuussa, mutta viidestä
metristä syvemmälle mentäessä happi vähenee ja elokuussa 20:stä metristä
syvemmällä happea ei ole melkein ollenkaan.
- Ruokoveden
hapen vähäisyyden selittää se, että järvessä hajottajat kuluttavat pohjaveden
hapen lähes kokonaan. Tämä tarkoittaa, että myös kuluttajia on paljon järvessä.
Ruokovesi on siis runsasravinteinen, rehevöitynyt järvi.
Marika Rissanen ja Iira Väänänen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.