Ekologiseen kestävyyteen kuuluu maapallon ekologisten prosessien turvaaminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Kestävä kehitys rakentuu aina ekologisen kestävyyden varaan, sillä ilman kunnossa olevaa biosfääriä ihminen ei pidemmän aikavälin kuluttua voi tyydyttää enää kaikkia perustarpeitaan. Ekologisia prosesseja uhkaavat ekosysteemeihin joutuvat vieraat aineet, monimuotoisuuden häviäminen ja haitalliset muutokset aineiden kierrossa.
Taloudelliseen kestävyyteen liittyy luonnonvarojen riittävyyden varmistaminen tulevillekin sukupolville uusiokäyttämällä ja kierrättämällä tavaroita ja raaka-aineita.
Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan kaikkien ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia tyydyttää perustarpeensa. Tätä sosiaalista kestävyyttä pyritään parantamaan niin, että myös kehitysmaiden ihmisillä olisi samanlaiset mahdollisuudet tyydyttää perustarpeitaan kuin meillä teollisuusmaan ihmisillä.
Kulttuurillisella kestävyydellä tarkoitetan kieliltään, uskonnoiltaan ja tavoiltaan erilaisista kulttuureista tulleiden ihmisten kultturien erilaisuuden ja erilaisten tarpeeiden hyväksymistä.
Kappaleesta esiin nousi käsite ekologinen jalanjälki, joka kuvaa sitä, kuinka suurta ekologisesti tuottavaa maa-aluetta tarvitaan yhden ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen. Ekologisen jalanjäljen suuruus vaihtelee maittain. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden ekologisten jalanjälkien suuruudessa onkin merkittävä ero, jota pyritään kestävän elämäntavan myötä parantamaan.
Kirjan tehtävä Kuluttajan ekologinen jalanjälki
Pohdi ja perustele, miten seuraavat valinnat vaikuttaisivat kuluttajien ekologisen jalanjäljen suuruuteen.
a) Työmatka omalla autolla - joukkoliikennevälineellä
Se, että työmatkan kulkisi omalla autolla vaikuttaisi kuluttajien ekologiseen jalanjälkeen suurentamalla sitä, sillä auton pitoon kuluu bensiiniä ja sen valmistamiseenkin on käytetty paljon raaka-aineita ja eri työvaiheita. Työmatkan kulkeminen joukkoliikenne välineellä olisi ekologisesti tehokkaampaa, sillä tuotteen MIPS- arvo, eli sen käytön ekotehokkuutta kuvaava tunnusluku jaetaan moneen osaan, sillä kyydissä olijoita on monta.
b) Asuminen omakotitalossa - kerrostalossa
Asuminen omakotitalossa suurenta kuluttajien ekologista jalanjälkeä verrattuna kerrostalossa asumiseen, sillä omakotitalon valmistamiseen on käytetty paljon raaka-aineita ja työvaiheita. Kerrostalossa asuvien ihmisten talon raaka-aineiden käyttö ja työvaiheet on jaettu kaikkien kerrostalossa asuvien ihmisten kesken, joten heidän ekologinen jalanjälki on myös tällä tavoin hieman omakotitalossa asuvia pienempi.
c) Asuminen kaupungissa - maaseudulla
Kaupungissa asuvien ekologinen jalanjälki on pienempi kuin maaseudulla asuvien, sillä maaseuduilla on yleensä käytettävissä paljon pelto- ja metsäalaa sekä muutenkin suuremmat tontit, joten se nostaa maaseudulla asuvien ekologisen jalanjäljen suuruuttaa.
d) Lähiruoka - tuontiruoka
Lähiruuan syönti vähentää kuluttajien ekologista jalanjälkeä verrattuna tuontiruuan syöntiin, sillä lähiruuan kuljettamiseen ei tarvita ylimääräisiä raaka-aineita ja työvälineitä, jotka suurentaisivat ekologista jalanjälkeä.
e) Kasvisruoka - liharuoka
Liharuuan syönti suurentaa kuluttajien ekologista jalanjälkeä verrattuna kasvisruuan syömiseen, sillä liharuuan valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet ja toimenpiteet ovat kasvisruokaa suuremmat, joten myös ekologinen jalanjälki on näin ollen suurempi.
f) Hiihtoloma mummolassa - etelässä
Hiihtoloma mummolassa on ekologisen jalanjäljen kannalta parempi, sillä etelään lentämiseen tarvittava polttoaine ja lentokoneen valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet ja työvoima suurentavat kuluttajien ekologista jalanjälkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.