lauantai 21. syyskuuta 2013

13. Lyhytaaltoinen säteily on elämälle vaarallista


Tärkein oppimamme asia kappaleesta on se, miten säteily vaurioittaa DNA:ta. Säteilyn haitallisuus riippuu sen sisältämästä energiamäärästä ja siksi lyhytaaltoinen säteily eli gamma- ja röntgensäteily on vaarallisinta, koska ne sisältävät eniten energiaa. Runsaasti energiaa sisältävä säteily eli esimerkiksi gammasäteily, pystyy irrottamaan elektroneja niistä molekyyleistä, joihin se törmää, jolloin ne muuttuvat sähköisesti varautuneiksi eli syntyy ioneja. Näin muodostunut ionisoiva säteily vaurioittaa sitten DNA:ta, sillä se pystyy rikkomaan solun molekyylisidoksia ja pääsee näin hajottamaan DNA-kaksoisjuostetta. Jos solu ei pysty korjaamaan tätä vaurioitunutta DNA:n osaa, seurauksena on mutaatio eli pysyvä muutos perimässä. Mutaatiot voivat aiheuttaa syöpää, sikiövaurioita tai jälkeläisille periytyviä perinnöllisiä muutoksia, jotka ovat melkein aina haitallisia.

Kappaleesta esiin tuli käsite radioaktiivinen säteily. Se on peräisin alkuaineiden radioaktiivisista isotoopeista eli kun radioaktiiviset isotoopit hajoavat ja muuttuvat pysyviksi isotoopeiksi, ne lähettävät radioaktiivista hiukkas- tai sähkömagneettista säteilyä. Näin radioaktiivisuus on siis aineen ominaisuus, eikä esimerkiksi säteilyn ominaisuus.

Kirjan tehtävä 1. s.151 Testaa tietosi

Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikeita? Muuta jäljellä jäävät väärät väittämät oikeiksi ja perustele, miksi ne ovat vääriä.

a. Kaikki säteily on ekosysteemille haitallista.
§   Väärin, koska esimerkiksi valo- ja lämpösäteily on välttämätöntä elämälle, sillä kasvit eivät pysty yhteyttämään ilman niitä. Myös osa säteilystä, kuten pitkäaaltoinen säteily, jota on esimerkiksi radioaallot, ei vahingoita eliöitä mitenkään.

b. Säteily on sitä haitallisempaa, mitä enemmän energiaa se sisältää.
§  Oikein, koska paljon energiaa sisältävä lyhytaaltoinen säteily pystyy vaurioittamaan solun rakennetta, kun taas vähän energiaa sisältävä pitkäaaltoinen säteily ei vaikuta eliöihin millään tavalla.

c. Kerralla saatu suuri annos ja sama annos pieninä erinä ovat yhtä haitallista.
§  Väärin, koska kerralla saatu suuri annos säteilyä on ihmiselle haitallisempaa, kuin sama annos pieninä erinä. Tämä johtuu siitä, että kun ihminen saa säteilyannoksen lyhyen ajan kuluessa, säteilyannos voi tuhota paljon soluja ja näin aiheuttaa säteilysairauden.

d. Sammakot kärsivät UV-säteilystä nisäkkäitä enemmän, koska niillä ei ole karvapeitettä.
§  Oikein. Sammakoilla on ohut iho, mikä aiheuttaa sen, että UV-säteily pääsee suoraan niiden ihoon saakka, kun taas nisäkkäillä karvapeite ja matelijoilla suomut estävät tämän.

e. Jos CFC-päästöt lopetetaan, yläilmakehän otsonimäärät palautuvat nopeasti alkuperäiseen tilaansa.
§  Väärin, sillä vaikka CFC-yhdisteiden käyttöä vähennetäänkin ja sitä ei pääse enää niin paljon ilmakehään, kestää vielä pitkään ennen kuin kaikki aktiivinen kloori CFC- yhdisteistä häviää pois ilmakehästä.




Ii                                              Marika Rissanen ja Iira Väänänen 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.