10. Rikin ja typen oksidien lisääntyminen aiheuttaa happamoitumista

Tärkein oppimamme asia kappaleesta oli se, miten rikin ja typen oksidit aiheuttavat metsien ja järvien happamoitumista. Kuivalaskeumassa rikkioksidit ja typen oksidit tulevat maahan sellaisenaan painovoiman vaikutuksesta, mutta jos ne sattuvat reagoimaan ilmassa olevan veden kanssa ja laskeutuvat maahan sadevetenä, voidaan puhua märkälaskeumasta. Rikki- ja typpioksidit muodostavatkin ilman vesihöyryn kanssa reagoidessaan rikki-ja typpihappoja, jotka aiheuttavat luonnon happamoitumista.

Rikki- ja typpioksideista johtuvan happamoitumisen metsäekosysteemeissä pystyy huomaamaan mm. metsien huonosta kunnosta sekä männyn rungolla elävien viherlevien ja jäkälien määrästä. Järvien happamoitumisen pystyy huomaamaan taas siitä, kun kasvi- ja eläinplanktonin määrä vähenee ja pohjaeläinten määrä laskee.

Happamoitumista voidaan yrittää estää vähentämällä maalta ja ilmasta tulevia päästöjä. Typen oksideja voidaan poistaa pakokaasuista katalysaattoreiden avulla, jolloin typen oksideja pelkistyy vaarattomaksi typpikaasuksi. Parhaimmillaan katalysaattoreiden käyttö voi vähentää typen oksideja jopa 90%. Järvien happamuutta voidaan yrittää poistaa myös kalkitsemalla. Se on kuitenkin hyvin kallista, eikä sen neutraloiva vaikutus ole kovin pitkäaikainen. 

Kirjan tehtävä 1 s. 116 Suomen järvet ovat keväisin happamia

a) Miksi järvien vesi on Suomessa happaminta keväällä?
Koska lumien happamat sulamisvedet happamoittavat järviä entisestään.


b) Miksi keväinen vesien happamuus on ongelma monille kalalajeille?
Koska harva kalalajeista pystyy elämään happamissa olosuhteissa. Happamoituminen vahingoittaa myös kalojen mätiä ja poikasia, joten keväällä happamissa vesistöissä elää vain vanhoja kaloja ja joitain happamuutta kestäviä kalalajeja kuten ahvenia.

 

Iira Väänänen ja Marika Rissanen