6. Lajimonimuotoisuus on vähentynyt

Tärkein oppimamme asia oli se, miten lajien monimuotoisuus on päässyt pienentymään ja mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet. Lajimonimuotoisuuden vähentymiseen on vaikuttanut suuresti mm. se, että ihmiset ovat metsästäneet ja pyydystäneet eri lajeja, sekä muuttaneet lajien elinympäristöjä lajeille sopimattomiksi metsätalouden ja peltojen raivaamisen myötä.

Toinen tärkeä oppimamme asia oli se, mitkä tekijät tekevät lajista helposti vaarantuvan. Tähän vaikuttaa mm. eläinten suuri koko, sijainti ravintoketjun huipulla, ihmisten vihamielinen asenne tai pelko lajia kohtan, ihmiselle koituva taloudellinen hyöty sekä lajin suppea esiintymisalue. Lajin sisäinen monimuotoisuus taas on lajien henkivakuutus, sillä sen on havaittu lisäävän lajin ja sen populaatioiden selviytymiskykyä erilaisissa ympäristönmuutoksissa.

Oppikirjan kappaleesta esiin tuli käsite avainlaji, jolla tarkoitetaan sellaisia lajeja, joiden olemassaolo on välttämätöntä muiden lajien ja koko ekosysteemin säilymiselle. Avainlajin häviäminen olisi ravintoverkon kannalta erityisen kohtalokasta.

Kirjan tehtävä 4 s. 69 Oikein vai väärin?

Ota kantaa seuraaviin väitteisiin ja tarkastele niitä eri näkökulmista.

a) On oikein vapauttaa minkit turkistarhoista luontoon.

Väärin, sillä jos minkit vapautettaisiin turkistarhoista luontoon ne veisivät tilaa muiden lajien ekologisista lokeroista ja näin ollen lajien, jotka ovat jo valmiiksi luonnossa, populaatiot saattavat kärsiä siitä. Toisaalta minkkejen kannalta tämä olisi oikeutettua, sillä minkään eläimen ei kuuluisi elää turkistarhoissa koko eläämäänsä.

b) Suomessa susia pitää metsästää enemmän, koska ne uhkaavat kotieläimiä ja ihmisiä.

Oikein, sillä sudet ovat vaaraksi kotieläimille ja ihmisille, eikä ole hyvä, että mikään eläin uhkaisi ihmisiä. Kun susia metsästettäisiin enemmän, vaara susista pienentyisi huomattavasti ja tällöin kenenkään ei enää tarvitsisi pelätä kotieläimiensä ja lapsiensa puolesta. Toisaalta taas, kun susikanta pienenee lähes olemattomiin, se saattaa olla muiden Suomen metsissä olevien lajien kannalta kohtalokasta.

c) Ravintokasvien ja ravintoeläinten luonnonmukainen kasvatus (luomutuotanto) on hyväksyttävämpää kuin tehomaatalous.

Oikein, sillä luomutuotannossa ravintokasvien ja ravintoeläinten ei tarvitse kärsiä lainkaan, sillä ne saavat luonnonmukaista kasvatusta, mikä on parempi niiden kannalta kuin tehomaatalous, jossa käytetään torjunta-aineita jne.

d) Geenimuunnelluista eliöistä (GMO) ihmiselle koituva hyöty on suurempi kuin niiden luonnolle mahdollisesti aiheuttamat haitat.

Väärin, sillä geenimuunnelluista organismeista tulevat haitat luonnolle voivat olla merkittäviä. Vaikka geenimuunnelluista eliöistä valmistettua ruokaa ajatellaan yleensä ihmiselle terveelliseksi, on niistä koitunut myös terveyshaittoja, kuten allergioita, uusia sairauksia sekä aineenvaihduntaongelmia.

 

Iira Väänänen ja Marika Rissanen