2. Ympäristöekologista tutkimusta tehdään monella tasolla

Ympäristöekologista tutkimusta tehdään mikroskoopeilla tarkastelemisesta aina satelliiteillä tehtävään kaukokartoitukseen asti, riippuen siitä, millaista tietoa halutaan. Ympäristön fysikaaliset ja kemialliset tekijät vaikuttavat soluihin, samoin kuin kokonaiset ekosysteemitkin reagoivat ympäristön muutoksiin loppujen lopuksi soluillaan. Tämän takia mikroskoopeilla tehtävä ympäristöekologinen tutkimus voi olla tarpeen. 

Tärkein oppimamme asia oli, että kokonaiset ekosysteemit voivat muuttua ihmisten toiminnan vaikutuksesta. Ihmiset luovat hyvin yksinkertaisia ekosysteemejä raivaamalla peltoja ja kasvattamalla hoitometsiä, joissa kasvaa tavallisesti vain yhtä kasvi- ja puulajia. Tälläiset yksinkertaiset ekosysteemit ovat häiriöherkkiä, koska niistä puuttuu ne bioottiset eli elolliset tekijät, jotka normaalissa ekosysteemissä säätelevät populaatioiden kokoa. Niimpä esimerkiksi taimikkovaiheessa olevat hoitometsät ovat arempia pakkaselle, koska kaikki taimet ovat samankokoisia. Ihmisen toiminnan seurauksena aineiden kierto ekosysteemeissä voi muuttua myös haitallisesti. Hiilen kierto on esimerkiksi teollisena aikana muuttunut niin, että hiilidioksidia vapautuu ilmakehään entistä vähemmän ja myös hiilen sitoutuminen on vähäisempää. Ihminen muuttaa eliöiden abioottista eli elotonta ympäristöä päästämällä luontoon happamoittavia tai muulla tavoin haitallisia aineita, mikä heikentää eliöiden elinkykyä, vaikeuttaa niiden lisääntymistä ja lopulta saattaa aiheuttaa niiden kuoleman.

Oppikirjan kappaleesta esiin tuli käsite indikaattorilaji, jolla tarkoitetaan sellaista kapea-alaista lajia, joka sietää heikosti ympäristön muutoksia. Näiden lajien määrässä tapahtuvat muutokset kertovat konkreettisesti elinympäristön muuttumisesta. Niinpä indikaattorilajeja tarkkailemalla voidaan tehdä helposti ja usein hyvin luotettavastikin päätelmiä ympäristön tilasta ja muutoksista ilman hankalia menetelmiä ja kalliita tutkimuslaitteita.

Kirjan tehtävä 1sivulta 27 Taantuneita lajeja

Sekä kottarainen että ruiskaunokki ovat viljelymaiden lajeja, joiden kannat vähenivät hyvin voimakkaasti 1960- ja 70-luvuilla.

Mitä erilaisia hypoteeseja eli oletuksia lajien vähenemiselle voisit keksiä?

- Lajien kannat ovat voineet hävitä teollistumisen myötä, kun ilmansaasteita on päässyt leviämään ympäröivään luontoon.  Toinen syy voi olla se, että maita on alettu raivaamaan pelloiksi ja alettu kasvattaa hoitometsää, jolloin kottaraiselle ja ruiskaunokille tärkeät bioottiset tekijät ovat voineet hävitä lähes olemattomiin, minkä seurauksesta lajien kannat ovat alkaneet vähenemään hyvin voimakkaasti. Myös valon, veden tai ravinnon puute ovat voineet olla syitä lajikantojen vähenemiselle samoin kuin lajien elinympäristöjen radikaalit lämpötilan muutokset.

Miten vähenemisen syitä voitaisiin tutkia?

- Vähenemisen syitä voitaisiin tutkia tarkastelemalla ympäristömyrkkyjen ja raskasmetallien pitoisuuksia ympäristöstä vuosikymmenien aikana sekä selvittämällä lajien elinpaikkojen lämpötilan muutokset sekä sen onko lajien asuinpaikkaa raivattu mahdollisesti pelloiksi tai kasvatettu hoitometsää. Näin saataisiin tietoon myös se onko ihmisen käytöksellä ollut vaikutusta asiaan ja kuinka paljon.

 

Iira Väänänen ja Marika Rissanen