3. Kaupunkiekologia tutkii kaupunkiluonnon erityispiirteitä

Tärkein oppimamme asia oli se, miten kaupunkiluonto eroaa maaseudun luonnosta. Kaupungeissa lämpötila on pari astetta korkeampi ja talvisin lunta on vähemmän. Kaupungeissa saadaan myös sadetta enemmän kuin ympäröivällä maaseudulla. Kaupunkien maaperään ei myöskään pääse imeytymään vettä niin hyvin kuin maaseudulla, koska asfaltti ja muut rakennukset estävät sen. Kaupungeissa on myös erilaisia ilmansaasteita, joten eliöiden elinolot ovat hyvin erilaiset kuin kaupungeissa kuin maaseudulla.

 Uutena käsitteenä oppikirjasta esiin tuli käsite ekologinen käytävä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi viheralueita, joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle. Ekologinen käytävä muodostuu yhtenäisestä kasvillisuudesta ja ilman näitä ekologisia käytäviä monien lajien kaupunkipopulaatiot hajoavat osapopulaatioiksi, koska saman lajin edustajat eivät löydä toista populaatiota.

Kirjan tehtävä 1 sivulta 35 Eläinten käyttäytymismuutokset

Miten ja miksi kaupunkien lintujen ja nisäkkäiden luontainen käyttäytyminen on muuttunut niiden sopeutuessa kaupunkiympäristöön?

- Lajit ovat tottuneet ihmisiin, joten ne uskaltavat tulla lähemmäksi ihmisiä ja asutusta, esimerkiksi etsiäkseen tähteitä ravinnoksi. Näin lajien ravinto muuttuu ja sopeutuu kaupunkiympäristöön.
- Lajit ovat sopeutuneet kaupunkiympäristöön, joten esimerkiksi pesäpaikat ovat erilaiset kuin luonnonvaraisessa luonnossa.
- Kaupungeissa on lämpimämpää ja keinovalon takia valojaksot poikkeavat luonnollisista, mikä vaikuttaa esimerkiksi lajien pesintään.
- Kaupungeissa talvehtiminen on useimmiten helpompaa, mikä on yksi syy siihen, että kaupungeissa elävät lajit palaavat sinne yhä uudestaan.

                                              Marika Rissanen ja Iira Väänänen